lauantai 14. kesäkuuta 2008

Oppilaskonsertti




Oppilaitoksen lakisääteisiin pelisääntöihin kuuluu, että oppilaitos ei saa antaa julkisuuteen tietoja oppilaiden asioista, mukaan lukien näiden edistyminen opinnoissa, ilman näiden lupaa. Edes oppilaan kuvaa ei saa julkaista ilman tämän lupaa.

Yllä olevasta kuvasta ei tunne keitä siinä on, joten yksityisyyden suoja säilyy. Kuva on Portaanpään uuden puolen liikuntasalista, soittamassa musiikkileirin orkesteri, taustalla Weinbach-flyygeli.

Illalla kuultiin oppilaskonsertti. Se oli julkinen tilaisuus, joten ehkäpä yksityisyyden suojaa koskevia säännöksiä ei rikottaisi, mikäli soittajista kerrottaisiin seikkaperäisemmin. Varmuuden vuoksi jääköön se tekemättä.

Konsertissa kuultiin parikymmentä tasokasta esitystä. Osa kappaleista vaati jo pitkälle edistynyttä teknistä taitavuutta, kuten vaikkapa Haydnin konsertto C pianolle tai Kuulan Scherzino viululle. Kiinnostavaa oli kuulla huilulla soitettu Mozartin Sonatiini & Allegro, joka toteutui oppilassäestyksenä pianolla.

Konsertti oli tasokas, sillä nuoret, hieman toisella kymmenellä olevat soittajat ylsivät paikoitellen jo teknisen taitavuuden tuolle puolen ja taisivat liittää soittamiseensa tulkintaa.

Taiteellista tulkintaa kuultiin esimerkiksi Kuulan Lampaanpolskassa ja Sibeliuksen Kuusessa ja Kasken kappaleessa Yö meren rannalle pianolle, Wedinin Greenleeves muunnelmissa huilulle sekä Bozzan sävellyksessä Ilta vuorilla.

torstai 12. kesäkuuta 2008

Musiikkia opistolla


Lapinlahden musiikkileiri järjestetään ties monennettako kertaa Portaanpään opistolla. Leirillä on 140 osanottajaa, joiden päiväohjelma on raju. Ajatelkaamme vain pikkuviulistia, joka käy aamulla yksityistunnilla, siirtyy sieltä stemmaharjoituksiin, sitten musiikinteorian tunnille, sen jälkeen kvartettiharjoituksiin ja vielä päälle päätteeksi jousiorkesteriharjoituksiin. Siinä tulee tehdyksi monen kuukauden työ yhdessä viikossa.

Pianisti Taru Myöhänen-Mäkelän ja sellisti Sami Mäkelän vetämän musiikkileirin pääpaino on klassisessa musiikkiopetuksessa. Lisäksi on tanssiopetusta sekä pop/jazz-opetusta. Kesän 2008 uutuutena ovat mestarikurssit, joita vetävät Juho Martikainen (kontrabasso), Sami Mäkelä (sello) sekä Seppo Salovius (piano).

Musiikkileiriin kuuluu myös runsaasti konsertteja sekä jalkautumista niiden muodossa ympäri kylää.

Yksi pitkään odotettu asia toteutui opistolla opettajien konsertin muodossa. Toteutumisen mahdollisti musiikkileirin nimikkopianoksi hankittu flyygeli. Opiston uudessa juhlasalissa, joka vetää parhaimmillaan 600 henkeä, järjestettiin täysipainoinen ja tasokas konsertti opettajien voimin.

Konsertin ohjelma oli erittäin kiinnostavasti laadittu. Se koostui harvoin kuulluista soitinyhdistelmistä, sooloesityksistä ja jopa säveltäjän itsensä tulkitsemista sävellyksistä.

Konsertin aloitti Haydnin hyväntuulinen wieniläisklassinen Trio D, jonka varmaotteinen kolmikko, Terhi Aurala-Heiskanen (huilu), Samuli Hyvärinen (sello) ja Markku Hyvärinen (piano) esitti. Tämän jälkeen kuultiin hyvin mielenkiintoinen herkän kauniista sävelvuorotteluista räväkkään menoon yltyvä Juho Martikaisen (kontrabasso) ja Sami Mäkelän (sello) esittämä J. Barrieren Sonate á deux. Kahden syvän soittimen yhteinen ääni ja eläytynyt tulkinta oli harvinaista herkkua korville.

Konsertti jatkui Leena Muonan alttoviululla soittamalla J. Kurosen Sonatina op. 2-teoksella, joka tarjosi ei ainoastaan kiinnostavan sävellyksen vaan myös alttoviulun soolon ikään kuin äsken kuullun sellon ja kontrabasson täydennykseksi. Näin koko jousien syvyys saatiin esille ja päärooliin asettuivat soittimet, jotka harvemmin nousevat solistiseen juhlaan ehkä selloa lukuun ottamatta.

Kun syvyys oli konserttiin ladattu, olikin sopivaa siirtyä Samuli Hyvärisen kauniisti tulkitsemaan D. van Goensin sellokappaleeseen Elegia op. 10.

Jousten syvyydestä kauneuteen noussut konsertti taittui kiinnostavalla tavalla Petri Makkosen säveltämiin harmonikkateoksiin, joiden ohjelmassa näkeminen saattoi kuulijan hieman jännittyneeseen tilaan. Jännitys oli turha. Sävellys Kyhmyjoutsen, jossa säveltäjä itse soitti harmonikkaa Anni Ronimuksen viulun vierellä oli luonteeltaan meditatiivinen ja harmonikka vastasi viulun temaattisiin jaksoihin urkujen tavalla. Teos sopi hyvin konsertin kaareen ja samalla avasi railakkaammalle ja hauskalle Makkosen soittamalle sävellykselleen Disco –tango tilan.

Jos joku oli epäillyt salin akustiikkaa, osoittautuivat epäilykset turhiksi sellisti Samuli Hyvärisen laulaessa Merikannon tutut laulut Laula tyttö ja Itkevä huilu. Hyvärisen kantava ääni löysi salissa ilmavuutta, jonka siivin sen kuunteleminen oli miellyttävää. Tätä seurasi samaan kauniiseen merikantomaiseen herkkyyteen hyvin sopivan Brahmsin kolme yksinlaulua, jotka Sami Mäkelä esitti sellolla Seppo Saloviuksen säestyksellä. Konsertti loppui kuin fanfaarina Tapani Heiskasen trumpetilla soittamaan J. B. Alban teokseen Venetsian karnevaalit, teema ja variaatiot. Säestyksestä vastasi Anna Hämäläinen.

Sali tuli näin vihityksi konserttisaliksi tavalla, jota oli kannattanut odottaa.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2008

Portaanpää lukiolistoilla







Lukioiden ylioppilaskirjoitusten puoltoäänien perusteella tehdyt rankinglistat herättävät monia kysymyksiä. Jos lista tehdään kaikkien kirjoitettujen aineiden perusteella, rankkaus suosii isoja kouluja. Oikeudenmukainen tasaus, joka näyttää jotakin tasa-arvoisesti koulun laadusta, tulisikin tehdä vain pakollisten aineiden puoltoäänien perusteella. Helsingin Sanomat onkin julkaissut tällaisen listan. Voi kuitenkin kysyä, onko alle 20 ylioppilaan lukioiden sijoittaminen listalle kovinkaan mielekästä. Niissä vuosittainen menestyminen on niin yksilöihin sitoutunutta, että ne eivät ole vertailukelpoisia suurten laudaturleipomoiden kanssa. Pienehkö koulu saattaa yhtenä vuonna tehdä listalla parinsadan sijan heiton. Sen tason summittaiseksekin arvioimiseksi tulisi tarkastella vähintään viiden vuoden sijoittumista listalla.

Onko koulujen rankkaus oikein? Sitä voitaneen perustella niiden vanhempien ja oppilaiden tarpeiden näkökulmasta, jotka etsivät parhainta mahdollista opinahjoa perusopetuksen jälkeen. Listan perusteella voi ajatella, että Suomessa on noin 30 valiolukiota. Niitä on ympäri maata. Eniten niitä on Helsingissä (6), jonka lukioiden ykkönen on Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu. Valiolukioihin kuuluvat muualtapäin Turun Luostarivuoren lukio, Etelä-Tapiolan lukio Espoosta, Lahden yhteiskoulun lukio, Tampereen klassillinen lukio, Kristiinankaupungin lukio, Oulun lyseon lukio, Kuopion lyseon lukio, Jyväskylän normaalikoulu, Mynämäen lukio ja Björneborgs svenska samskola.

Karkeasti ilmaisten, tästä alaspäin lukiot listalla ovat samaa pässinlihaa. Eniten lukioita, yli 100 sijoittuu ryhmään, jossa puoltoäänten keskiarvo pakollisissa kirjoituksissa on 17-18 välillä.

Portaanpään opiston kevään 2008 kirjoitusten pakollisten aineiden puoltoäänien keskiarvo oli 14.88. Tällä arvolla olemme maakunnan aikuislukioiden ykkönen. Sijoitumme päivälukioiden listalla sijalle 405, aikuislukioiden listalla sijalle 31 (aikuislukioita on 49) ja kansanopistolukioiden listalla sijalle 3 (lukioita ovat 6). Valmistuneita ylioppilaita oli 6.

Monialaisen oppilaitoksen mukana oleminen lukiolistoilla on merkittävä asia sikäli, että se kertoo oppilaitoksen tasosta ylipäänsäkin. Lukio on suomalaisen koulutuselämän vaativin koulutusmuoto. Lukiolistalla oleminen ja siinä ainakin omassa sarjassaan pärjääminen kohtuullisen hyvin on merkki siitä, että oppilaitos kykenee järjestämään korkeat vaatimukset täyttävää koulutusta.

Listoihin on kuitenkin suhtauduttava suhteellisuudentajuisesti. Portaanpää oli tänä keväällä 2008 maakunnan aikuislukioiden paras lukio, mutta on mahdollista, että se ensi keväänä on huonoin. Muutos ei kerro kuitenkaan mitään merkittävää annetun koulutuksen tasosta. Portaanpäällä on täysin realistiset mahdollisuudet yltää jonakin vuonna 100 parhaimman suomalaisen päivälukion joukkoon, mutta voi olla, että se jonakin vuonna on Suomen huonoin lukio. Hieman heittäen voi väittää, että tämä pätee kaikkiin niihin kouluihin, joiden pakollisten aineiden puoltoaineiden keskiarvo keväällä 2008 oli alle 18.

Portaanpäästä keväällä 2008 kirjoittaneiden arvosanoissa oli laudaturin ja eximian suorituksia. Se ei näy listasta, mutta kertoo siitä, millaiseen tasoon opiston lukiolaiset yltävät.